Historia

Kultasepän liike lopetettiin 1960-luvulla.

Rasmussenin tehdas muutti Hamariin, missä olemme edelleen.

Knut Andreas Rasmussen perusti K.A.Rasmussen emoyhtiön Oslossa vuonna 1872. Vuonna 1901 hänen poikansa Edvard Julius Rasmussen otti liiketoiminnan haltuun. Hän johti työpajaa, myymälää ja tuotantotiloja. Hän osallistui myös aktiivisesti ammattikomiteoihin ja vuonna 1927, vähän ennen kuolemaansa 60 vuoden ikäisenä hänelle myönnettiin kultasepänliiton kunniamerkki.

Edvardin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa rouva Hilda Rasmussen otti liiketoiminnan haltuunsa yhdessä perheen vanhimman pojan Torleiv Rasmussenin kanssa. Hilda Rasmussen oli erittäin sitoutunut kultasepänkillan toimintaan muun muassa kultasepänkillan naiskomitean puheenjohtajana. Torleivin johdolla 50 vuotta yrityksen työpaja ja tuotantolaitokset kehittyivät Pohjoismaiden johtavaksi jalometallien tuottajaksi ja toimittajaksi kulta- ja hopeaesineiden valmistajille. Yhtiön tekninen ja kaupallinen kehitys ja laajentuminen johtuvat pääasiassa hänen taidoistaan, oivalluksestaan ja halustaan sijoittaa.

Torleiv Rasmussen oli useita vuosia Oslon kultasepänkillan hallituksen jäsen ja ollut killan vanhin. Hän oli myös Norjan kultasepänliiton vähittäiskauppaneuvoston puheenjohtaja ja Norjan kulta- seppäyhdistyksen varapuheenjohtaja.

Maailmansodan jälkeinen kehitys johti yrityksen jatkuvaan laajentumiseen, ja vuonna 1950 K.A. Rasmussenin tehdas muutti Hamariin, missä olemme edelleen. Kultasepän liike lopetettiin 1960-luvulla.

Lähes 150 vuoden ajan yritys on kehittynyt perusteellisen työn, lukemattomien tutkimusten ja kokeiden, arviointien ja investointien avulla langan vetämisen asiantuntijasta jalometallituotteiden ja -palvelujen valmistajaksi ja toimittajaksi.